Arkisto‎ > ‎2000-luku‎ > ‎

1978-2003 historiikki



Hyvät Nummelan Judon jäsenet

Kun vuonna 1962 Turussa ensimmäisen kerran puin Judogin päälleni, en voinut kuvitellakaan, että se vangitsisi minut toimimaan Judon parissa näin kauan, ja näin laajalla alueella, kun mitä se on tehnyt. En myöskään myöhemmässä vaiheessa olisi uskonut, että lajin parista voi löytyy niin paljon erilaisia henkilöitä, joiden kanssa voi ystävystyä niin syvästi, kuin tämän 35 vuoden aikana on käynyt. Voitaneen sanoa, että sellaista Euroopassa sijaitsevaa maata ei ole ettei sieltä löytyisi Judoystävää.

Judourani viimeiset 20 vuotta, jotka olen viettänyt Nummelassa ja Nummelan Judon parissa, on lujittanut uskoani siihen, että rehtien, peräänantamattomien ja kurinalaisten Judoharrastajien kanssa on miellyttävää, hauskaa ja virkistävää toimia. Nummelan Judo on siitä erikoinen seura Suomen Judoliiton jäsenseurojen keskuudessa, ettei sille ole sattunut merkittäviä notkahduksia matkan varrella, kuten useimmille muille seuroille on käynyt. Tämä johtunee siitä, että seuran toimintaohjelmista vastaavat henkilöt ovat onnistuneet työssään seuran jäsenten parissa. Seuran tulevaisuus tuntuu olevan vahvalle pohjalle rakennettu ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta. Moni seuran puuhamies on joutunut tekemään kovasti työtä, jotta tämä tulos on saavutettu. Haluan erityisesti kiittää Hannu Tenhusta, että hän on jaksanut ainoana seuran ensimmäiseltä kurssilta vielä mukana olevana, vuodesta toiseen tehdä hedelmällistä työtä seuran hyväksi. Kiitän myös muita puuhanaisia ja – miehiä uutterasta, lajia edistävästä työpanoksesta ja Vihdin kunnan liikunta-asioista päättäviä henkilöitä, ilman heitä tähän tulokseen ei oltaisi päästy. Kun nyt vuoden vaihteessa jätän seuran puheenjohtajan tehtävät nuoremmille, haluan jättää heille seuraavan viestin: ”Kun teette hyviä päätöksiä, toteuttakaa ne niin hyvin kuin vain osaatte. Jos huomaatte tehneenne huonon päätöksen, älkää jääräpäisesti yrittäkö toteuttaa sitä, vaan korjatkaa virhe heti. Nummelan Judo on tunnettu siitä, että se tekee asiat viimeisen päälle, jatkakaa tätä linjaa. Vain paras on kyllin hyvää. Onnea tuleville vuosille!

Kaj Lindberg, puheenjohtaja 1998, kunniapuheenjohtaja 1999.

Ensimmäinen japanilainen laji Vihdissä

Ensimmäinen japanilainen kilpa- ja kuntourheilulaji Vihdissä oli judo, jonka harrastustoiminta aloitettiin Nummelassa lokakuussa 1978. Toki jo aikaisemmin oli pidetty judonäytöksiä ja suunniteltu toiminnan aloittamista. Varsinainen urheiluharrastus ja seuratoiminta voitiin aloittaa, kun Vihdin kunta luovutti ns. Palman-hallin kiinteistöstä harrastustilan.

Paikallislehdet kommentoivat uuden urheilumuodon saaneen lähes kansanliikkeen aikaan: "Ensimmäisenä iltana peruskurssille oli tulossa kahdeksankymmentä opinhaluista. Viikon mittaan määrä karttui niin, että ohjaajat mukaan lukien tatamin tömistäjien määrä nousi yli sadan." (L-U 7.11.1978).

Seuran toiminta lähti liikkeelle silloisen Suomen judoliiton varapuheenjohtajan, Nummelaan 1977 muuttaneen Kaj Lindbergin aloitteesta. Lisäksi seuran ensimmäisen hallituksen jäseniä olivat mm. Unto Pakarinen, Yrjö Ryöti, Jouko Aspblom, Jaakko Häkkinen, Raimo Peltonen, Esko Laitinen ja Heimo Toivonen. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, judoliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittuna, Kaj Lindberg kertoo lehtihaastattelussa lajin historiasta Nummelassa: "Tatamit saimme, kun nimet olivat riipustettu vekselin alle eli ne ostettiin velaksi. Kunta osoitti sopivan dojon paikan." (IPPON 5/1998).

Uusia toiminnan muotoja

Nummelan judon salilla tatamit saivat olla lattialla alusta alkaen, mikä antoi melkoisen hyvät edellytykset lajin harrastamiselle. Lisäksi judonäytökset, alueleirit ja kilpailut antoivat toiminnalle lisää jatkuvuutta. Nummelan judon Peruskursseille odotettiin osallistuvan säännöllisesti n. 30-40 henkilöä. Judo ei ollut tuolloin eikä vielä tänä päivänäkään kallis harrastus. Jo toisena toimintavuotena seuran tavoitteeksi asetettiin vireä kilpailutoiminta. Tuolloin seurassa oli 60 aktiivijäsentä. Myös hallitukseen valittiin uusia jäseniä, jotka toimivat jatkossa mm. kurssien vetäjinä: Päivi Leppäjoki, Vesku Toivonen ja Hannu Tenhunen. (L-U 4.12.1979).

Seuran toiminnan aloittamisesta ei ollut ehtinyt kulua vielä vuottakaan, kun Nummelassa järjestettiin judoliiton alueleiri, joka oli osanottajamäärältään suurin siihen asti järjestetyistä. Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että silloinen NL:n maajoukkuevalmentaja Kozinsky kävi tutustumassa Nummelan judon toimintaan esimerkkinä maaseudulla toimivasta seurasta. Naapurimaassa kamppailulajit olivatkin vain harvojen ulottuvilla.

Taksvärkkitoimintaa ja kansainvälisiä vierailuja

Nummelan judo pyrki saamaan salilleen koko perheen yhteisen harrastuksen pariin. Aikoinaan kampanja aloitettiin koko kunnan laajuisena ja seuran jäsenet kiersivät ovelta ovelle sekä esittelivät lajia mm. kouluilla. Toimintamalli havaittiin hyväksi ja perheyksikkö on edelleenkin tärkeä judoseuran toiminnassa.

Vihdin kunnan urheilulautakunnan edustajat kommentoivat käsityksiään judosta: "Judoinnostus Nummelassa näyttää hyvältä. Toiminta on kaikille sopivaa ja kurinalaista. Kyllä sitä kannattaa eteenpäin viedä…" (L-U 26.4.1979).

Nummelalaiset osallistuivat usein omalta osaltaan myös taksvärkkikeräykseen. Tarkoituksena oli myös esitellä uutta lajia yleisölle, jonka joukossa oli suuri määrä lapsia ja nuoria. Kun Siuntioonkin perustettiin judoseura alkoivat Hanko-Hyvinkään-linjan judoseurat kaavailla yhteistyötä. Tavoitteena olivat mm. yhteinen kesäleiri, kilpailut ja valmennustoiminta, mikä antoi myös jatkossa seurojen toiminnalle lisää vauhtia. (L-U 1.5.1980).

Uusia vöitä, kilpailutoimintaa ja huomionosoituksia

Tuloksia nähtiin nuorten kilpailuissa, kun Nummelan judo järjesti B-junioreiden valtakunnalliset Shonen shiai-kilpailut. Näistä Etelä-Suomen alueen karsinnoista pääsi kolme Nummelan nuorta jatkoon. Kilpailujärjestelyistä saatiin palautetta judoliiton silloiselta valmennuspäälliköltä Ari Grönholmilta: "Harvoin, jos koskaan, on nuorten kilpailuihin järjestetty tällaisia tiloja. Tatami oli kilpailusääntöjen mukainen ja salissa oli tilaa ja ilmaa. Lisää tämänlaatuisia kilpailuja." (L-U 27.1.1981).

Korkea-arvoisin ulkomaalainen vieras on ollut vuonna 1992 Nummelassa vieraillut maailmanmestari Takafumi Shigeoka 7. Dan. Harvinaisen Kime-no-katan harjoituksia on Nummelassa ollut ensimmäisiä kertoja jo 1980-luvun alussa, kun ohjaajana oli ruotsalainen Olle Edeklev. Tuolloin kyseinen kata ei ollut myöskään judoliiton vyövaatimuksissa. Japanissakin se kuuluu 4.-5. Danin vyövaatimuksiin. (L-U 25.11.1982).

Nummelan judon omat kasvatit suorittivat ensimmäisiä tummempia vöitä sata vuotta sen jälkeen kun japanilainen Jigoro Kano perusti ensimmäisen Kodokanin judokoulun buddhalaistemppeliin Tokiossa. Ensimmäiset 2. Kyu arvot Nummelassa myönnettiin Hannu Tenhuselle ja Esa Peltolalle Riihimäen alueleirillä.

Nummelan judon silloinen valmennuspäällikkö – Tampereelta muuttanut Rainer Alanen suoritti seuraavassa aluegraduoinnissa 1. Kyu arvon. Nämä henkilöt vastasivatkin jatkossa säännöllisesti ohjauksesta ja koulutuksesta sekä hallituksen tehtävistä Nummelan judon organisaatiosta. Lisäksi Tenhunen ja Peltonen on palkittu myöhemmin ansiokkaasta toiminnasta judon hyväksi mm. judoliiton pronssisella levykkeellä ja rintamerkillä. (L-U 6.4., 1.12.1982).

Nummelan judon kilpailijat ovat saavuttaneet 1980-luvun alusta lähtien arvostettavaa menestystä kansallisissa kilpailuissa mm. alue- ja piirinmestaruustasolla sekä II-divisioonan sarjaotteluissa. SM-menestys jäi vielä tulevien vuosien varaan. Uudenmaan seurojen välisen yhteistyön kautta saavutettiin lisää menestystä erityisesti alempien vöitten kilpailuista ja sitten nuorten SM-kilpailuista.

Nuorissa kilpailijoissa mitattuna Nummelan judo onkin edelleen valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vuosien 1984-85-86 aikana Nummelan kasvatit menestyivät mm. B-nuorten SM-kisoissa saaliinaan pronssia ja hopeaa. Ensimmäiset mestaruustason pronssi- ja hopeamitalistit Juha Kokkonen ja Harri Jääskeläinen. Nummelan judo järjesti lisäksi 1986 syksyllä ensimmäiset omat nuorten SM-kilpailut leiri- ja koulutustoiminnasta tutulla rutiinilla onnistuneesti. Tässä vaiheessa seuran jäseniäkin oli jo yli 200.

Nummelan judon hallituksessa tapahtui muutoksia ja uudistumista. Kaj Lindberg siirtyi varapuheenjohtajaksi ja valmennuspäällikkö Rainer Alanen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Alanen ehti olla puheenjohtajana 1985-86, jonka jälkeen Lindberg valittiin jälleen "uudeksi" puheenjohtajaksi.

Urheiluseuran perustoimintoihin liittyvät tekijät ovat sen toiminnalle olennaisen tärkeitä tilat - vetäjät - rahoitus. Rainer Alanen muotoili asian seuraavasti: "Nummelan judo on vireästi toimiva urheiluseura, joka ei pidä itsestään turhan suurta meteliä. Harjoituksia riittää useaksi illaksi viikossa, vaikka kuten monilla muillakin seuroilla vetäjäpula on aina asia joka mietityttää. Nyt tosin seura on saamassa kyvykästä vetoapua Lohjalta, joten siinä mielessä on apua harjoitteluun tulossa. Emme ole jatkuvasti pyrkineet tuomaan itseämme esille vaan esim. kaikki apu, jonka olemme kunnalta saaneet on ollut tarkoin harkittuun tarpeeseen." (N-S 5.9.1985).

I-luokan seura

Myös Suomen judoliitto huomioi Nummelan judon vireän toiminnan ja palkitsi seuran perustajajäsenen Kaj Lindbergin kultaisella ansiomitalilla, mikä on korkein huomionosoitus pitkään judon hyväksi työtä tehneille henkilöille. Vuonna 1962 judon aloittaneelle Lindbergille on myönnetty SVUL:n hopeinen ansiomerkki sekä opetusministeriön ansioristi. Työsarkaa oli kertynyt kotimaassa judoliiton organisaatiossa – puheenjohtaja 1973-75, 1997-jatkuu, tuomarivaliokunnassa, EJU:n hallituksessa 1982-90, IJF:n tilintarkastajana ja kansainvälisenä tuomarina sekä valvojana tunnustettu tekijä MM- ja olympiatasolla. (L-U 20.11.1987).

Vuonna 1988 järjestettiin Nummelan judon 10-vuotiskilpailu, jonka nimeksi tuli Hiiden Shiai. Kilpailut olivat samalla Suomen judoliiton katsastuskilpailut. Hiiden Shiai onkin säilyttänyt asemansa vuosittaisena valiokilpailuna, johon osallistuu Suomen parhaimmistoa ja joukkueita Itä-Euroopasta, Baltiasta sekä Skandinaviasta. Kilpailut toimivat samalla tuomareiden koulutustilaisuutena.

Tässä vaiheessa judon alkeita oli opetettu jo yli tuhannelle judosta kiinnostuneelle. Seuratasolla Nummelan judo oli rankattu 14:sta parhaan joukkoon noin sadan seuran joukosta. Lisäksi Nummelan judo oli saanut lisää salitilaa, joka remontoitiin ja näin mahdollisuudet harjoitteluun sekä koulutukseen paranivat olennaisesti. Olennaisena osana Nummelan judon toiminnassa on luonnollisesti ollut yhteistyö Vihdin kunnan kanssa. Tämä on käynyt selkeästi ilmi harjoitustilojen remontointien ja järjestelyjen yhteydessä. Nummelan judo on itsekin remontoinut omalla kustannuksella tilojaan mm. mattoja on ostettu useampaan kertaan pankkilainojen avulla. Nummelan judosta kehittyikin I-luokan seura kymmenen toimintavuoden aikana toiminnalla ja tuloksilla.

Nummelan judo lähti myös mukaan Nuori Suomi-ohjelmaan muiden vihtiläisseurojen mukana. Judolle ominainen tapakasvatus ja toisten kunnioittaminen on myös huomioitu Nuori Suomi-ohjelmassa. Tästä toiminnasta on ollut vastaamassa mm. Nummelan judon pitkäaikainen pääsihteeri Merja Leppävuori ja kouluttaja-aktiivi Hannu Tenhunen. Nummelan ensimmäisten judoseurojen joukossa järjesti tähän SVUL:in kehittämään nuorten valmennusohjelmaan liittyvän koulutuksen, jonka periaatteet seura oli hyväksynyt omakseen. (20.1.1989).

Eräs todiste Nummelan judon toiminnan tasosta oli Petri Kapulaisen hopeamitali judon suomenmestaruuskisoista 14-17 vuotiaiden sarjassa. Kapulainen oli sarjansa kevein osanottaja. Nuori Suomi-ohjelmasta Kapulainen totesi seuraavaa: "Se istuu kuitenkin hyvin meidän lajiin. Kasvatuksellinen puoli on ollut aina mukana. Harjoitusten välillä täytetään Nuori Suomi-passia, jossa on elämäntapakasvatusta. ... Pienempien kiusaamiseen puututaan. Se [kiusaaminen] on judohengen vastaista. (L-U 3.11.1989).

Mustia vöitä Nummelaan

Nummelassa judouransa aloittaneista ensimmäisenä ehti mustan vyön suorittamaan Hannu Tenhunen vuonna 1990. Vuosi oli pitkäaikaiselle Nummelan judon valmentajalle ja kouluttajalle muutenkin merkityksellinen, sillä Tenhunen oli aloittanut saman vuoden alussa hallituksen puheenjohtajana. Seuralle on tärkeää, että sillä on omasta takaa mustan vyön haltijoita useampi kuin yksi. Muita Nummelan judon edustajina mustan vyön suorittaneita henkilöitä ovat Kaj Lindberg 4. Dan, Hannu Juselius ja Hannu Tenhunen 2. Dan, Juhani Kiviahde ja Jari Hirvi 1. Dan, ja omaa seuraansa edustavina juniorikasvatteina Petri Kapulainen sekä Arttu Jääskeläinen 1. Dan.

Hannu Tenhunen luonnehti judoa seuraavasti: "Judo ei ole helppoa ja sen täysinoppineeksi taitajaksi ei kukaan tule koskaan. Juuri tässä piileekin osa sen mielekkyydestä. Se on mystistä, siinä nähdään eräänlaista samuraihenkistä taistelutahtoa sen korkeimmassa potenssissa. Judon kiehtovuutta on vaikea sanoin kuvata se täytyy kokea." (L-U 24.8.1990).

Nummean Judon valmennusoppien mukaan harjoitelleet judokat ovat sijoittuneet vakuuttavasti SM-tason kilpailuissa ja kv. kilpailuissa. Tässä vaiheessa alkuaikojen satunnaisista menestyksistä oli siirrytty säännöllisen menestymisen tasolle erityisesti nuorten sarjoissa.

Nummelalaisista lukuisia SM-tason mitaleja kotimaassa ja kv. kilpailuissa ovat saavuttaneet erityisesti mm. Petri Kapulainen, Jani Lehtinen ja Toni Kettunen sekä Jyri Heinonen ja Miro Lehtonen sekä Panu Matilainen. Näistä judokoista osa on kuulunut edustusvalmennusryhmiin ja osa kilpailee miesten sarjoissa suomenmestaruusmitaleista vielä tänäkin päivänä.

Henkistä kanttia tatamin ulkopuolellakin

Myös Vihdissä lamakausi vaikutti urheiluseurojen toimintaan esim. perusavustuksia pudotettiin. Vuonna 1994 jaettava avustussumma oli pudotettu puoleen edellisvuodesta. Nummelan judo oli kuitenkin saanut vuosittain anomuksensa läpi, jos ei täysimääräisenä niin suhteessa yleiseen kehitykseen.

Muuten toiminta oli entisellään ja viisi Nummelan judon C-junioria oli valittu ns. Beijing 2004-projektiin, jossa toteutettiin pitkän ajan valmennussuunnitelmaa. Ongelmia aiheutui ns. Palma-hallin tulevan kaupan yhteydessä, koska Nummelan judon sali sijaitsi myytävässä kiinteistössä ja oli toiminut siellä 16-vuotta. Vuosien 1994-95 vaihteessa seuraa uhkasi salin menetys. Oli tarpeen saada varmuus uusista harjoitustiloista pitkälti toistasataa lähestyvälle aktiivijoukolle. Päättäjät eivät tuntuneet huomioivan Nummelan judon nuorten parissa tekemän työn merkitystä. (L-U 27.5.1994).

Judokat jatkoivat harjoituksiaan dojollaan, jonka hyväksi oli nähty paljon vaivaa. Toiminnalla haluttiin osoittaa, että Nummelan judo on valtakunnallisesti ja paikallisesti vertailukelpoinen seura. Kantti ei pettänyt silloinkaan, kun uudet omistajat jo kävivät silmäilemässä oven raosta uusia tilojaan. Kukaan ostajista ei ehdottanut kuitenkaan yhteisharjoituksia. Yleisönosaston kirjoituksiakin tuli paljon enimmäkseen urheiluseurojen puolesta, jotka menettäisivät tilansa.

Vihdin kunnan liikuntatoimen ratkaisu siirtyi 1995 keväälle. Tässä vaiheessa oli harjoiteltava väliaikaisissa tiloissa.

Uuden katon alla

Tiloistaan "häädetyille" urheiluseuroille tarjottiin ns. Delipapin-hallia Lankilan teollisuusalueella, josta liikeyritys oli muuttanut tilaongelmien vuoksi. Vihdin kunta kustansi materiaalit ja välineet sekä huolehti sähkötöistä. Loput työt oli tehtävä talkootyöllä. Työtunteja vanhan teollisuushallin kunnostamiseksi ja kunnossapidosta kertyy lukematon määrä. Talkoolaiset laskivat määrän kohoavan kirjanpidon mukaan aluksi yli 700:aan talkootuntiin. Onneksi Vihdin kunnasta on ollut urheiluhenkisiä päättäjiä. Vuonna 1995 Nummelan judo oli Etelä-Suomen toiseksi paras junioriseura. (L-U 26.11.1995)

Uudessa dojossa toiminta oli lähtenyt liikkeelle eri urheilujärjestöjen välisen yhteistoiminnan ansiosta. Nummelan judon jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli tässä vaiheessa jo n. 200. Uuden harjoitustilan hyvä puoli on ollut sen tilavuus – mattoja ei tarvitse kuljetella muualle isompia tilaisuuksia varten. Hallilla on myös ulkopuolista käyttöä, koska Etelä-Suomen alueen tehotiimi käyttää sitä harjoituksiin viikonloppuisin. Myös yhteistyötä eri järjestöjen ja koulujen välillä on toteutettu ja suunnitteilla.

Nummelan Judo oli saanut ensimmäisen oman harjoituspaikkansa Nummelan Vihdintien varrella sijaitsevasta Palman hallista v. 1978. Hallin myyminen 16 vuotta myöhemmin siirsi Nummelan Judon toiminnan Delipapin-halliin.

Nummelan judo juhli salinsa yksivuotissynttäreitä syyskuussa 1996. Salin päätyseinässä paljastettiin kouvolalaisen taiteilijan suunnittelema jättikokoinen 5x2,5 m samuraimaalaus. Ainutlaatuisen budoaiheisen maalauksen oli tehnyt ja Nummelan judolle lahjoittanut Kai Kristian Tarvainen. (IPPON 6/1996). Lisäksi uuteen saliin voitiin suunnitella joustotatami.

Nummelan judon toimintavuoden 1996 kruunasi Panu Matilaisen saama B-nuorten SM-hopeamitali sekä Merja Leppävuoren saama judoliiton hopeinen ansiomerkki. Merja Leppävuori on ansioitunut mm. kansallisten ja kansainvälisten kisojen suunnittelussa ja järjestelyissä. (L-U 29.11.1996).

Vuosi 1998 oli merkittävä leiri- ja kilpailuvuosi. Aikuisten SM-kilpailut houkuttelivat juhlavuonna sekä veteraanijudokoita, että nuorempia kilpakumppaneita mestaruustatameille. Vuoden 1998 SM-kilpailut pidettiin Tikkurilassa. Nummelan Judosta parhaiten menestyi Petri Kapulainen otellen sarjassaan viidenneksi. Petri Hannonen ja Arttu Jääskeläinen saivat arvokasta kilpailukokemusta. Nummelan Judon toimitsijajoukko vastasi yhden tatamin toimitsijatehtävistä kokonaan, kuten jo monta kertaa aikaisemminkin.

Nummelan nuorimmat judokat ovat tunnetusti pärjänneet hyvin Junnucupissa, missä käydään monen kilpailu-uraansa aloittelevan Judokan ensimmäiset kamppailut kilpatatamilla. Sanna Markkanen otteli B-nuorten SM-pronssia 1998. Ilkka Mehtonen ja Tea Sopanen voittivat sarjansa C-nuorten valtakunnallisessa Suomi Cupin loppukilpailussa. Myös Antti Rintamäki ja Tatu Matilainen olivat sarjoissaan hopeamitalisteja. Henrikki Kemppainen ja Staffan Teromaa ottelivat sarjoissaan viidensiksi.

Ne-Wazassa paremmuus ratkaistaan polviasento-aloituksessa lähtien ja ottelu päättyy pisteisiin, sidontaan, kuristukseen tai käsilukkoon. Sirpa Rintamäki voitti mattojudon eli Ne-wazan Suomen mestaruuden ja Sanna Markkanen hopeaa Vantaalla pidetyissä Ne-Wazan SM-kilpailuissa, sarjassa naiset alle 52 ja 57 kg. (L-U- 9.5.1998).

Juhlavuoden kunniaksi Nummelan Judo halusi laajentaa harjoittelumuotojaan mm. painonnostajien verryttelyohjelmalla – keppijumpalla. Osoituksena lähiseurojen välisestä yhteistyöstä Nummelan Voimailijoiden A-luokan painonnostovalmentaja Harri Helin ohjasi keppijumpan saloihin voimaharjoittelun perustana. Lisäksi keppijumppa on peruskuntokauden harjoittelulaji. Judokat totesivat keppijumpan kehittävän lihastasapainoa, koordinaatiokykyä sekä nivelien liikkuvuutta. Näin ollen keppijumpan avulla nuorille opetettavat teknisesti oikeat suoritukset soveltuvat vammojen ehkäisyyn ja liikeratojen kasvattamiseen. Keppijumppa tuo vaihtelua lajitekniikan harjoitteluun ja sopii seniori-ikäisille aina helposta verryttelystä vaativaksi voimailu- ja kuntoilulajiksi asti. (VU 8.1.1998)

Kaksi vuosikymmentä judoa Vihdissä

Lisäksi Nummelan Judo halusi järjestää vuoden 1998 alueleirin Etelä-Suomen lupaaville Judokoille. Kaksipäiväinen alueleiri oli jaettu ryhmiin, joiden opettajina toimivat japanilaiset Sendain kaupungista Honshun saarelta. Hiromitsu ja Riki olivat molemmat alueensa mestarijudokoita ja 2. danin mustanvyön haltijoita. Miehet tekivät työharjoittelunsa Suomessa ja puolen vuoden vierailu kuuluu heidän fysioterapeutin opintoihinsa.

Suomen judoliitto valitsi vuoden 1997 syyskokouksessa Nummelan judon ylimmän vyöarvon haltijan Kaj Lindbergin puheenjohtajakseen. Lisäksi hän on toiminut Euroopan Judo Unionin varapuheenjohtajana. Uutta seuraa judoa vuodesta 1962 harrastaneen Lindbergin ei kuitenkaan enää tarvitse perustaa. Nummelan judon toiminnan suuntaviivat ovat tätä nykyä selkeät ja suhde Vihdin kuntaan toimiva.

Seuran perustajan Kaj Lindbergin mukaan Nummelan Judon jäsenmäärä on ollut n. 200 koko seuran historian ajan. Valmennuksen painopiste on nuorisotoiminnassa. Sitä varten on osallistuttu mm. kansainväliseen valmennuskoulutukseen. Nummelan judo on toiminut usein kasvattajaseuran roolissa ja C-nuorista lähtien ohjatun valmennuksen avulla harjoitelleet judokat ovat todistetusti menestyneet arvokilpailuissa. Aikuisten sarjojen arvokisamitali kotimaassa ja kansainvälisissä kisoissa on tietysti oikea tavoite ja toivottu saalis joka urheiluseuralle. Salilla on omat harjoitukset kunto- ja kilpajudokoille. Viikonloppuisin salilla harjoittelee säännöllisesti Etelä-Suomen alueen tehotiimi. Nummelalaiset järjestävät vuosittain oman Hiiden Shiai –valiokilpailun ja osallistuvat mm. Finnish Judo Open sekä muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Kysynnän mukaan salilla on järjestetty esim. itsepuolustuskoulutusta. Nummelan judo pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia yhteistyömuotoja. (L-U 14.11.1998)

Nummelan Judo vietti seuran 20-vuotisjuhlia Airmotellissa Nummelassa. Mukana oli lähes 80 Judon harrastajaa ja seuran toiminnassa mukana ollutta veteraania. Puheenjohtaja Kaj Lindberg on palkittu Suomen Judoliiton kultaisella ansiomerkillä jo vuonna 1985. Vuosijuhlassa palkittiin kultaisella ansiomerkillä Hannu Tenhunen, hopeisella ansiomerkillä Hannu Juselius ja Minna Koskinen sekä Petri Huotari prossisella ansiomerkillä. Seuran aloitusvuoden 1978 ensimmäiseltä kurssilta, ”vekselitatameilta” aloittaneista oli mukana ohjaajien lisäksi Esa Peltola, Päivi Anjala, Soili Viitamäki, Mika Walkama, Liisa Långstrom ja Pia Kuorttila.

Judoseuran juhlakutsua olivat noudattaneet mm. lajin naapuriseurat Kirkkonummelta ja Lohjalta. Vihdin kuntaa tilaisuudessa edustivat liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja liikuntatoimen johtaja. Suomen Judoliitosta mukana oli varapuheenjohtaja Esa Vakkilainen. Lämminhenkinen tilaisuus sujui juhlaillallisen ja virallisen ohjelman päätyttyä vapaamuotoisen keskustelun parissa. Keskustelijat näkivät Judon muuttuneen ja uudistuneen. Uusia toiminnan muotoja itsepuolustuksen ja kilpajudon lisäksi ovat peuhajudo ja kuntojudo. Kaikkia osa-alueita yhdistää perhejudo ja Nummelan Judon kasvattajarooli (VU 15.11.1998).

Nummelan Judon kunniapuheenjohtajaksi siirtyneen Kaj Lindbergin tilalla jatkoi tuomaritoimintaan erikoistunut Jari Hirvi. Perinteistä johtuen myös Nummelan Judon tuomaritoiminta on aktiivista ja parhaimmillaan vihtiläisseuralla on ollut 8 tuomarilisenssin hankkinutta judokaa. Esikuvana on toiminut kansallinen A-tuomari ja kansainvälinen tuomari Kaj Lindberg. Nummelassa haluttiin kuitenkin tukea nimenomaan perhejudoa ja kaikki seuran ohjaajat ovat voineet valita haluamansa judon osa-alueen ja ryhmänsä - kilpajudon, valmennus- tai tuomaritoiminnan, itsepuolustuksen, kuntojudon, peuhajudon jne. parista. Tällainen hajautettu toimintamalli tuntui varsin sopivalta keskisuuren seuran johtamismalliksi ja sillä tiellä on jatkettu edelleen.

Myös Suomen Judoliitto kouluttaa peuhajudon eli muksujudon ohjaajia. Näin Nummelan Judon kaikkien ikäluokkien ryhmillä on oma koulutettu ohjaajansa. Nummelan Judo on kuulunut Etelä-Suomen alueen kärkipääseuroihin tehotiimin yleisen aktiivisuuden, nuorten kilpailumenestyksen, koulutustilaisuuksien ja leirien ansiosta. Kisassa ovat mukana myös Helsinki, Espoo ja Vantaa. Uuden puheenjohtajan Jari Hirven aikana on kehitetty mm. tehotiimi-toimintaa ja rakennettu joustotatami talkootyönä. Osallistumalla Etelä-Suomen tehotiimin toimintaan on saatu hyviä kokemuksia koko perheen harrastuksesta. Nummelan Judo on pyrkinyt järjestämään tehotiimin harjoituksia ja leirejä.

… Vihdin pirtti, Junnu-Cup, Samurai-Cup, Finlandia-Cup, SM, PM, FJO, …

Junnu-Cupeista alkaa kilpailijan tie. Tehotiimiharjoittelun ansiosta A-nuori Sanna Markkanen pystyi osallistumaan naisten SM-kisoihin 1999 ja sijoittui siellä viidenneksi sarjassa alle 57 kg. Lisäksi Nummelan Judon juniorit ovat menestyneet säännöllisesti Ruotsin Öxelösundissa, Tallinnassa ja Hollannissa käydyissä kansainvälisissä judoturnauksissa (L-U 4.2.1999 ja 25.4.1999). Nummelan Judon jäsenet tapaavat toisiaan myös salin ulkopuolella. Säännöllisesti järjestettävä Vihdin Pirtin kevätleiri kokoaa mukaan kymmeniä eri-ikäisiä Judon harrastajia. Harjoitusten lisäksi leirillä suoritetaan vöitä - useimmiten ensimmäisiä keltaisia. Vyökokeiden jälkeen vuorossa ovat leirikisat, joissa edellytetään ryhmätyötaitoja ja yhteistyökykyä. Vaikka valmentajien ja ohjaajien ajatukset ovat jo seuraavassa kaudessa, niin veden lämpötila ei estä karaistuneita Judokoita uimasta saunan jälkeen kevään Cup-kierrosten jälkeen. Myös seuraavan aamun lenkki kuuluu ohjelmaan, vaikka kisakausi alkaa olla jo ohitse. Joka tapauksessa leirin jälkeen saldona on aina paljon iloista mieltä, uusia kavereita ja hyvää Judohenkeä.

Nummelan Judo valioluokan seura Suomen judoliiton ranking-listalla

Sijoitus on ollut kaikkien aikojen paras v. 2001 ja 2002 ja perustuu kilpailumenestykseen ja seuratoimintaan. Tulevaisuuden mestareita ovat myös Nummelan Judon judojuniorit, jotka ovat pärjänneet SuomiCupissa ja aluemestaruuskisoissa. Nuorissa Antti Rintamäki on Suomen Judoliiton A-poikien listalla 2. sijalla ja Tea Sopanen A-tytöissä 3. sijalla. Syksyn 2002 nuorten SM-kisojen kolmossijan jälkeen Tea onkin halunnut vielä parempaa menestystä, vaikka sopivien naispuolisten harjoitteluvastustajien puute vaikuttaa harjoitteluun kotisalilla. Myös Tea Sopasen kevätkausi vuonna 2003 on mennyt hyvin. SamuraiCupin kokonaiskilpailun voiton jälkeen edessä ovat nuorten kansainväliset kisat Tanskan Aalborgissa ja PM-kisat 2003 Tukholmassa.

Antti Rintamäki jatkoi hienoja esityksiään nuorten SM-kilpailujen 2002 mestaruuden jälkeen ja voitti tämän lisäksi nuorten SamuraiCupin sarjassa alle 60 kiloa. Antti oli kaikissa kolmessa osakilpailussa ylivoimainen käyttäen laajaa tekniikkavalikoimaansa. Yleensä Antti kukistaa vastustajansa nopeilla heittoyhdistelmillä ja jatkaa mattotekniikalla niin, että vastustaja joutuu lopulta antautumaan.

Antista tuli myös Finlandia Cupin 2003 kokonaiskilpailun voittaja. Nummelan Judon valmentajat perustelevat Antin menestystä hyvällä harjoitteluasenteella ja kilpailukokemuksella. ”A-nuorten kilpailujen taso on kansainvälisestikin hyvä ja erityisesti mieltä lämmittää Nummelan Judon hyvä menestys. Judoliiton valmentajat ovat panneet merkille tämän kauden hyvät otteet myös kansainvälisissä turnauksissa. Leiritarjouksia ja kilpailukutsuja riittää jopa Japaniin asti”.

Judon aikuisten SM-kisoista pistesijoja ja PM-kisoista pronssia vuonna 2003

Judon SM-kilpailuihin Helsinkiin 26.-27.4.2003 alle 60-kg miesten mestaruusjahtiin oli ilmoittautunut 10 miestä. Alkuotteluissa Nummelan Judon nuori lupaus Antti Rintamäki antoi kyytiä vastustajilleen. Semifinaalissa vastaan tuli koko sarjan voittaja Riihimäen Valtteri Jokinen, jolle myönnettiin myös Suomen Judoliiton tekninen palkinto SM-kilpailuissa 2003. Näin Antti jäi ottelemaan pronssista Tampereen kokeneen Eino Vainikan kanssa. Antin ottelu alkoi kiivaalla otetaistelulla, joissa Vainikka oli aavistuksen hallitsevampi. Ottelun edetessä Vainikka onnistui kääntämään Antin heittoyritykset vastaheitoiksi. Pronssiottelu ratkesi lopulta tiukan taistelun jälkeen ja vielä A-nuorissa otteleva Antti Rintamäki sijoittui loistavasti ensimmäisissä miesten SM-kisoissa 5. sijalle.

Nummelan Judon naisten kärkijudokoihin kuuluva Tea Sopanen oli päättänyt ottaa aikuisten SM-kisoista kaiken hyödyn irti, koska luvassa oli enemmän otteluita ja kovempaa vastusta kuin nuorten kisoissa. Takaisin omaan sarjaansa A-nuoriin Tea palaa taas syksyllä. Tea aloitti kisaurakkansa 10-0 tappiolla edellisvuoden mestaria ja viime syksyn nuorten EM-kisojen hopeamitalistia Tampereen Nina Koivumäkeä vastaan. Tea jatkoi vakuuttavilla 10-0 voitoilla Joensuun Satu Lehikoisesta ja Maria Katajavuoresta ja eteni pronssiotteluun. Pronssiottelussa Tea joutuikin sitten tiukan paikan eteen, kun sarjan kärkinaisiin lukeutuva Vantaan Eveliina Kallioniemi kaivoi väkisin voittoon riittäneen kuristustekniikan. Näin edellisvuoden pronssimitali vaihtui 5. sijaan. ”Viides sija oli ihan hyvä suoritus kuumesairauden jälkeen. PM-kisat ovat viikon kuluttua ja niihin on keskityttävä uudelleen. Aikuisten kisoissa ei suorituksia voi säästellä, ilman heittoyrityksiä ei voiteta”, Tea päätti kisa-analyysinsä.

Suomi kahmi yhteensä kahdeksan mestaruutta, viisi hopeaa ja kymmenen pronssia Tuhkolmassa 3.-4.5 käydyissa PM-kilpailuissa 2003. Myös alle 17-vuotiaiden poikien PM kilpailuissa Nummelan Kasper Teromaa sai pronssimitalin -50 kg sarjassa. Antti Rintamäki toi Nummelan judohistoria toisen PM-pronssimitalin. ”Toukokuussa aion lähteä Japaniin harjoitusleirille kuukauden ajaksi. Jatkossa tavoitteena on päästä parin vuoden sisällä A-nuorten kansainvälisellä tasolla mitalisijoille ja muutaman vuoden sisällä edustamaan Suomea aikuisten arvokisoihin”, kertoi isänsä valmentama Antti Rintamäki kevään otteluiden jälkeen.

Nummelan Judo menestyi vielä A- ja B-nuorten vuoden 2003 SM-kilpailuissa Savonlinnassa. Nuorille judokoille tuli kunnon mitalisaalis, kun kaikki osallistujat etenivät mitaliotteluihin. Antti Rintamäki pääsi sarjassa A-pojat alle 60 kg finaalioteluun ja pronssiotteluihin Joonas Jääskeläinen B-pojat alle -73 kg, Kasper Teromaa B-pojat alle 55 kg sekä Tea Sopanen A-tytöt sarjassa alle 57 kg. Kisoihin osallistui lähdes 200 judokaa, joista neljännes oli tyttöjä. A- ja B-tyttöjen taso on kuitenkin kansainvälisesti kova koska mukana oli kaksi viime vuoden nuorten EM-mitalistia. Kasper Teromaa harjoittelee Mäkelänrinteen urheilulukion judojoukkueen kanssa ja tulokset näkyivät sekä kunto, että tekniikkapuolella. Joonas Jääskeläisen viimeinen vuosi B-nuorissa sarjassa alle 73 kg palkittiin pronssimitalilla. Mäkelänrinteen urheilulukiossa harjoitteleva Tea Sopanen otteli ennakkoluulottomasti. Tampereella urheilulukiossa harjoitteleva Antti Rintamäki pääsi finaaliin ottelemaan Lahden mustavöisen Tatu Saarisen kanssa, joka on valittu tämän sarjan tämän vuoden EM-edustajaksi. Nummelan Judo oli 18. sijalla 50 judoseuran joukossa. Tikkurilan urheilutalossa käytiin läpi Judon Finnish Open 2003 - mukana Antti Rintamäki ja Tea Sopanen. Ohjelma tuli ulos TV2:lta kisasunnuntaina 9.11.2003. Selostamossa YLE:ä avusti moninkertainen judon arvokisamitalisti Jorma Korhonen.

Hyvät Nummelan Judon jäsenet

Juhlimme tänään 25-vuotista judotaivalta Vihdin Nummelassa, paikkakunnalla, mistä kuulin ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla, kun suunnittelimme perheeni kanssa muuttoa Helsingistä tänne. Oma judourani alkoi Turusta v. 1981 aikuisiällä ja seura oli Turun Budokwai. Harjoitukset pidettiin Turun Kupittaan urheilutalolla eräässä nurkkauksessa ja tatamin koko ei ollut kovin suuri. Vuotta myöhemmin harjoittelin judoa Keski-Pohjanmaalla Nivalassa, missä judotatamit oli kannettava liikuntasaliin harjoituksen ajaksi ja purettava pois harjoitusten päätteeksi. Palasin takaisin Turkuun v. 1983 vihreävöisenä. Opiskeluni myötä siirryin v. 1984 Espooseen, missä harjoittelin Tapion Judo Ikari Ry:n salilla. Opiskelun ja perheen myötä judo jäi lähes kymmeneksi vuodeksi pois kuvioista, mutta ei mielestä ja palasin tatamille poikani mukana v. 1994 Nummelassa. Näin jälkeenpäin ajatellen, oli helppo tulla seuraan, missä toiminta oli hyvin aktiivista, yhteydet olivat kunnossa mm. Vihdin kuntaan, Etelä-Suomen alueeseen ja Suomen Judoliittoon. Toiminta seurassa suorastaan tempaisi minut mukaan. Seuramme toiminnan painopiste on jo vuosia ollut juniorijudossa, silla ainoastaan tätä kautta turvaamme judon tulevaisuuden Nummelassa.

Nykyisissä tiloissa olemme myös järjestäneet alue- ja kataleirejä, tuomarikoulutuksia, kilpailuja sekä aluegraduointeja. Olemme myös antaneet salin käyttöön Etelä-Suomen Tehotiimille tarvittaessa. Vuoden 2001 toiminnalla sekä juniorityöllämme nousimme Suomen Judoliiton seuraluokituksessa vuonna 2002 ns. valioluokkaan sijaluvulle viisi edellä ainoastaan Tampereen Judoseura, Tikkurilan Judokat, Meidokan (Helsinki) ja Rovaniemen Koyama. Vuodesta 1988 lähtien Suomen parhaimmat kilpajudokat ovat osallistuneet Nummelassa järjestettävään jokavuotiseen Hiiden Shiai –valiokilpailuun ja paikalle on saapunut myös Viron, Latvian ja Venäjän judokoita. Vaikka judossa on viime vuosina ollut nähtävissä toiminnan puitteissa pientä taantumista, on Hiiden Shiai –kisakoneisto toiminut moitteettomasti ja olemme jopa rohkeasti rikkoneet raja-aitoja ja pyytäneet alueen muilta seuroilta apua tarvittaessa. Olemmehan myös antaneet oman panostuksen Etelä-Suomen alueella järjestettäviin judokisoihin, esim. Tikkurilassa järjestettäviin Finnish Judo Open –kisoihin.

Judoseurassa kaikkein tärkeintä on se, mitä tatamilla saadaan aikaiseksi ja kaikki muu toiminta on tätä tukevaa toimintaa. Näin juhlavuonna on hyvä nojata kunniakkaaseen historiaan, mutta ei pidetä itsestään selvyytenä vanhojen saavutuksien uusiutumista vaan töitä on edelleen tehtävä nöyrällä asenteella ja suurella sydämellä kehittyäksemme. Nykyisellä seuran hallituksella on selkeä näkemys mihin toimintaa kehitetään ja panostamme tulevina vuosina siihen. Uskon, että olemme oikealla polulla ja tästä on hyvä jatkaa.

Kiitän Vihdin kunnan liikunta-asioista päättäviä henkilöitä. Haluan myös antaa erityiskiitoksen teille kaikille Nummelan Judon puuhaihmisille, ilman teitä historiamme olisi huomattavasti lyhyempi. Lämmin kiitos! Menestystä tuleville vuosille!

Jari Hirvi, Nummelan Judo Ry:n puheenjohtaja vuodesta 1999.

Nummelan Judo 1978-2003 historiikki. Toim. Arttu Jääskeläinen