Arkisto‎ > ‎1980-luku‎ > ‎

1987


Sisältö

  1. 1 Nummelan Judo järjestää peruskurssin
    1. 1.1 Judoka oppii oman itsensä hallintaa ja joustavuutta
    2. 1.2 Henkinen puoli vahvasti mukana
    3. 1.3 Vastustajan voima häntä itseään vastaan
    4. 1.4 Salilla kunnioitusta
    5. 1.5 Uusi kurssi maanantaina
  2. 2 Kaj Lindberg palasi Nummelan Judon johtoon
    1. 2.1 Vuodelle hyvä alku
    2. 2.2 Nummelan Judolla vyökoe
  3. 3 Nummelan Judolla vyökoe - 37:lle keltainen vyö
  4. 4 Merja Leppävuorelle kultaa
    1. 4.1 Nummelan Judo 5. 36 seuran kisoissa
    2. 4.2 Seitsemän uutta keltaista vyötä
    3. 4.3 Onnistunut leiri Pirtillä
  5. 5 Petri Kapulaiselle judopronssi Raumalla
    1. 5.1 Nummelan Judo harjoittelee taas
  6. 6 Taistelutaidosta olympialajiksi
    1. 6.1 Miten judo tuli Suomeen
    2. 6.2 Mitä judo on
    3. 6.3 Syksy saapuu – peruskurssit alkavat
    4. 6.4 Mitä judo maksaa
    5. 6.5 Fyysinen kunto ei ole edellytys
    6. 6.6 Muutakin kuin pelkkää judoa
  7. 7 Puheenjohtaja Kaj Lindberg: Olemme löytäneet linjan, jolla porukka pidetään kasassa
    1. 7.1 Nuorisotyö ykkönen
    2. 7.2 Kilpailuista pitäviä ohjataan henkilökohtaisesti
    3. 7.3 Se musta vyö!
  8. 8 Puheenjohtaja Nummelassa – tilintarkastaja maailmanliitossa
    1. 8.1 Miljoonia suurpiirteisesti
  9. 9 Nummelan Judon kurssille 40, junioreille alkamassa oma
  10. 10 B-junioreiden SM-judo: Harri kolmas, Matti viides
  11. 11 Harri Jääskeläinen otti pronssia judon SM-kisoissa
  12. 12 Judoleiri Nummelaan
  13. 13 Alueleirillä harjoitteli 140
    1. 13.1 Nummelan Judolle neljä ruskeaa vyötä
    2. 13.2 Leirillä keskityttiin tekniikkaan
    3. 13.3 Senioreita aktivoitava
  14. 14 Vanhat judokat mukana
    1. 14.1 Judon alueleiri viritti uudet linjat
    2. 14.2 Paras alueleiri
    3. 14.3 Neljä kataa esiteltiin
  15. 15 Judonuorten tavoitteita toteutuu - Turusta kolme kultaa ja hopea
    1. 15.1 Lindbergille kultainen ansiomitali judoliitolta
  16. 16 Kaj Lindbergillä 25-vuotinen judoura
    1. 16.1 Toinen dan-vyö
    2. 16.2 Veneilyä, postimerkkejä, tanssimusiikkia...
    3. 16.3 Omia lapsia ei välttämättä mukaan judoon
    4. 16.4 50-vuotta ma 14.12.

Nummelan Judo järjestää peruskurssin

Judoka oppii oman itsensä hallintaa ja joustavuutta

Luoteis-Uusimaa 9.1.1987

Nummelan Judo aloittaa judon uuden peruskurssin maanantaina. Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.

Tiistai-iltana oli kymmenisen poikaa tullut seuraamaan Nummelan Judon harjoituksia ja näytöstä Palman harrastesalille. Kuusitoista judokaa esitteli taitojaan, ja Sakari Hopia kertoi judon luonteesta.

Henkinen puoli vahvasti mukana

- Judo on äärimmäisen vaikea laji. Se ei ole ollenkaan voiman käyttämistä eikä erilaisten kikkojen esittelemistä. Judoon sisältyy ruumiillisen harjoituksen lisäksi henkinen puoli, jota harjoitetaan, kertoo Sakari Hopia.

Judon harrastajat ovat valinneet lajin kilpailun, kuntoilun tai itsepuolustuksen takia.

Vastustajan voima häntä itseään vastaan

Judon tekniikat muodostavat yhtenäisen järjestelmän. Sen perusajatuksena on pehmeys ja joustaminen ja vastustajan voiman käyttäminen häntä itseään vastaan.

Yksi judon pääperiaatteista on maksimaalisen tehon periaate: mahdollisimman vähällä voimalla saadaan paljon aikaan.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vastustajan voimaa ei vastusteta voimalla vaan vastustajan oman liikkeen suuntaisella liikkeellä.

Sakari Hopia kertoili, että judon hallitsee vasta se, joka soveltaa lajin periaatteita jokapäiväiseen elämään.
- On sovellettava kaikkeen judon avulla saavutettua lujatahtoisuutta, itsensä hallintaa ja toisaalta taas oikeaa joustavuutta.

Salilla kunnioitusta

Harjoittelusalilla vallitsee harjoitusten alussa hiljaisuus. Judokat ja opettaja istuivat ja keskittyivät. Voimistelun ja varsinaisten harjoitusliikkeiden aikana oli tatamilla myös hiljaista. Vain valmentajan käsien lyönti tai parin sanan selostus kertoi seuraavasta liikkeestä.

Judossa pätee oppilas-opettaja-suhde, jonka pystyi pian harjoituksissa havaitsemaan.

Uusi kurssi maanantaina

Maanantaina 12.tammikuuta Nummelan Judo aloittaa uuden peruskurssin. Peruskurssilaiset harjoittelevat kahdesti viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Harjoitukset ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin.

Edistyneemmät harrastajat harjoittelevat tiistaisin, torstaisin ja välillä viikonloppuisin.

Rainer Peltola kirkonkylästä nähdään todennäköisesti judon peruskurssilla. 16-vuotias Rainer on harrastanut judoa ala-asteella, mutta lopettanut lajin. Nyt hän uskoo olevansa valmiimpi harrastamaan sitä.


Kaj Lindberg palasi Nummelan Judon johtoon

Luoteis-Uusimaa 22.-23.1.1987

Nummelan Judo valitsi seuran uudeksi puheenjohtajaksi Kaj Lindbergin. Lindberg on toiminut puheenjohtajana paria vuotta aikaisemminkin. Vuosina 85 ja 86 Judoa johti nyt Vihdistä pois muuttanut Rainer Alanen.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa sunnuntaina valittiin varapuheenjohtajaksi Hannu Tenhunen. Seuran pääsihteeri on Merja Leppävuori sihteeri Kalevi Lindsten. Tiedotuspäälliköksi valittiin Sakari Hopia, valmennuspäälliköksi Esa Peltola ja nuorisopäälliköksi Jussi Turunen. Seuran päävalmentaja on Hannu Juselius. Matti Virolainen valittiin peruskurssivetäjäksi.

Koulutus- ja valmennusvaliokuntaan valmennuspäälliköksi valittiin Esa Peltola ja päävalmentajaksi Hannu Juselius. Juniorivalmentaja on Jussi Turunen, koulutuspäällikkö Hannu Tenhunen ja nuorisopäällikkö Jussi Turunen. Tuomarikoulutuksesta vastaa Kaj Lindberg. Peruskurssivetäjäksi valittiin Hannu Tenhunen, Esa Peltola, Sakari Hopia, Hannu Luoto ja Matti Virolainen. Kunto- ja itsepuolustukseen valittiin Sakari Hopia ja Kaj Lindberg. Lindbergin lisäksi toimitsijakoulutuksesta vastaa Kalevi Lindsten. Kilpailutoimintaa valittiin vetämään Merja Leppävuori, Hannu Tenhunen, Esa Peltola ja Kaj Lindberg. Leiritoimintaan valittiin Merja Leppävuori, Leena Patrikka, Matti Virolainen ja Jussi Turunen. Merja Leppävuori on seuran rahastonhoitaja sekä passisihteeri.

Judoliittoon yhteyksiä pitävät Kaj Lindberg, Hannu Tenhunen ja Merja Leppävuori. SVUL:n piirin vastuuhenkilö on Hannu Juselius. Judoliiton alueen yhdyshenkilöt ovat Hannu Tenhunen ja Merja Leppävuori. Vihdin kuntaan yhteyksiä pitävät yllä Kaj Lindberg ja Hannu Tenhunen.

Vuodelle hyvä alku

Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran toimintasuunnitelma sekä talousarvio, joka on 46500 markkaa. Seura panostaa koulutukseen, valmennukseen ja kilpailutoimintaan eniten, eli 22000 markan arvosta.

Nummelan Judon kuluva vuosi alkoi vilkkaasti. Uudelle yli 15-vuotiaiden peruskurssille lähti mukaan mukava määrä aloittelijoita, mutta uusia mahtuu vieläkin.

Juniorileiri pidetään 23.-24.5 Vihdin Pirtillä. Leirille odotetaan ainakin viittäkymmentä nuorta judokaa.

Kuukausikilpailut aloitetaan 29.1. Vyökokeet järjestetään junioreille 12.3. ja peruskurssille sekä vanhemmille vöille 26.5.

Nummelan Judolla vyökoe

Hannu Luoto suoritti sinisen vyön tammikuun alkupäivinä pidetyssä Nummelan Judon vyökokeessa. Hannun vyö on viiden sininen vyö, jonka seuran oma kasvatti on saanut. Leena Patrikka puolestaan suoritti vihreän vyön. Leenan vihreä vyö on neljäs naisten sarjassa.

Oranssiin vyöhön yltivät Katja Grahn, Mirka Mäkinen, Ari Vuorela, Jarno Örnberg, Anssi Ihatsu, Sami Jalkanen ja Petri Kapulainen.

Keltaisen vyön ansaitsivat Petri Hartikainen, Pirkko Hyttinen, Harri Jokivirta ja Mika Toivonen.

Vyökokeen otti vastaan Raikko Helenius, 2.dan, Lohjalta. Hän piti tasoa korkeana ja kertoi, että oli mukava tulla ottamaan vastaan vyökokeita oman seuran ulkopuoleltakin. Nummelan ja Lohjan judokat pitävätkin yhteyttä säännöllisesti ja järjestävät vierailuja vuorotellen.


Nummelan Judolla vyökoe - 37:lle keltainen vyö

Luoteis-Uusimaa 19.-20.2.1987
 
Kolmekymmentäseitsemän Nummelan Judon judokaa suoritti viime torstaina keltaisen vyön vyökokeen. Kokeen vastaanotti seuran puheenjohtaja Kaj Lindberg, joka kuvailee vyökokeen sujuneen kokonaisuudessaan hyvin. Suorituksiltaan parhaan näytön taidoistaan antoi Jyrki Haverinen, jolle seura lahjoitti vyön.

Kaikki kolmekymmentäseitsemän osanottajaa voivat nyt judopassin saatuaan jatkaa harjoitteluaan keltaisesta oranssiin vyöarvoon, ja ehkäpä he vielä joskus saavat sen kaikkien haaveileman, mutta harvan saavuttaman mustan vyön.

Kahdeksanvuotiaista keltaisen vyökokeen suorittivat Sebastian Hummarkoski, Ville Paronen ja Aapo Toivola. Vuotta vanhemmista onnistuivat Marjo Aronen, Panu Ojala, Jani Olkkonen, Toni-Tapio Vuorinen ja Marko Örnberg.

Kymmenenvuotiaista keltaisen vyön saivat Janne Loponen, Timo Niemelä, Antti Paananen, Pasi Savolainen, Niko Sipilä ja Antti-Mikko Solas.

Yksitoistavuotiaista vyökokeen suorittivat Marko Aronen, Teemu Kuronen, Mikko Levo, Juha Määttä, Juha Tammi ja Jani Vuorinen.

Kaksitoistavuotiaat keltaisen vyön uudet haltijat ovat Markku Korolainen, Perttu Ojala, Juha Ritvala, Juha Säiläkivi, Toni Vendelin ja Eerikki Viljanen.

Kolmetoistavuotiaista hyväksyttiin Kim Aaltonen, Juhana Häppölä, Vesamatti Iiskola, Sami Korpela, Michael Suhr ja Jarno Ylijoki.

Neljätoistavuotiaista keltaisen vyön saivat Janne Aaltonen, Jyrki Haverinen, Kai Hietala, Mika Koskinen ja Mikko Virtanen.


Merja Leppävuorelle kultaa

Nummelan Judo 5. 36 seuran kisoissa

Luoteis-Uusimaa 31.5.-1.6.1987

Merja Leppävuori palkittiin sarjan 55 kiloa voittajana Turun suurissa judokisoissa. Katja Grahn täydensi Nummelan Judon menestystä sijoittumalla kolmanneksi.

Nummelan Judo sijoittui viidennelle sijalle 36 seuran kilpailuissa 16.5. Turussa käydyissä 6-4 kyun kilpailuissa oli mukana 358 judokaa, joten ne olivat suurimmat kisat Suomessa.

Tuliaisina oli yksi kultamitali, jonka toi Merja Leppävuori. Samassa sarjassa, tytöt 55 kiloa, Nummelan Judon Katja Grahn sijoittui kolmanneksi. Mitalisijoille ylsivät myös Mika Toivonen ja Jorma Barck, jotka saivat pronssiset plakaatit. Muutkin Turussa kilpailemassa olleet ottelivat hyvin ja saivat arvokasta kilpailukokemusta.

Seitsemän uutta keltaista vyötä

Nummelan Judo sai keskiviikkona seitsemän uutta jäsentä, kun Kim Jäntti, Markku Kauppinen, Jaakko Kuula, Teppo Lappalainen, Klas Molander, Pasi Paintola ja Rainer Peltola suorittivat keltaisen vyön. Suoritukset olivat Kaj Lindbergin mukaan varsin tasaisia. Kuten tapoihin kuuluu, seura lahjoitti parhaalle vyön, palkituksi tuli Rainer Peltola.

Vyöarvoaan paransi neljä judokaa. Santeri Ala-Tuuhosella on nykyään oranssi vyö, Merja Leppävuorella vihreä vyö ja Juhani Turusella ja Sakari Hopialla siniset vyöt.

Onnistunut leiri Pirtillä

Nummelan Judon nappuloiden ja junioreiden kesäleiri pidettiin Vihdin Pirtillä 23.-24.5. Vetäjänä oli ”Korkki” Korkea-Aho Helsingin Meido-Kanista. Leiri sujui mainiosti judoten, saunoen, uiden ja muutenkin mukavasti aikaa kuluttaen.


Petri Kapulaiselle judopronssi Raumalla

Luoteis-Uusimaa 28.-29.7.1987, Jarmo Kivinen

Raumalla järjestettiin 25.7. avoin kansainvälinen judokilpailu 4.-2. kyu:n arvon omaaville ottelijoille. Osallistujia kilpailussa oli noin 60.

Nummelasta kilpailuihin osallistui oranssin vyön judoka Petri Kapulainen B-juniorina. Hän sijoittui kovassa kilpailussa pronssille ja voitti ottelunsa ehkä päivän nopeimmalla ipponilla (ippon 10-0).

Petri Kapulaisen valmentajan Hannu Tenhusen mukaan kilpailu oli kovatasoinen, joten myös nummelalaisjudokan saavuttama pronssisija oli hyvä saavutus.

Nummelan Judo harjoittelee taas

Harjoitukset jatkuvat Nummelan salilla 1973 ja aikaisemmin syntyneille maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 18.30. Yhteisharjoitukset kaikille judokoille ovat tiistaisin ja torstaisin klo 18.30. Nummelan Judo järjestää myös peruskurssin uusille judokoille 7.9. Peruskurssille tuleville järjestetään Judonäytös 1. ja 3.9. klo 19 alkaen kurssikeskuksen judosalilla.

Heinäkuussa Nummelan Judo ei järjestänyt varsinaisia harjoituksia, mutta aktiivisimmat judokat saivat mahdollisuuden harjoitella omatoimisesti seuran tiloissa.

Syksyllä 17.7.-18.10. Nummelan Judo järjestää alueleirin sekä alueparlamentin. Tällöin Nummelaan saapuu joukoittain judokoita muista seuroista, mukana myös kovatasoisia judo-valmentajia. Järjestettävältä leiriltä löytyy judosta kiinnostuneille mielenkiintoisia kokemuksia sekä paljon tietoa judosta.


Taistelutaidosta olympialajiksi

Nummelan Sanomat 20.8.1987, Jarmo Kivinen

Judon suosio ja harrastajien määrä on viime vuosien aikana kasvanut lähes räjähdyksenomaisesti. Muutamia vuosia sitten SVUL:n Uudenmaan piirin alueella oli vain jokunen judoa harrastava seura, mutta nyt tilanne Suomen Judoliiton mukaan on sellainen, ettei piirin alueelta varsinaista judotyhjiötä enää löydy. Nummelassa judoseura on toiminut jo kahdeksan vuotta.

Vuoden 72 Münchenin kisoista lähtien judo on kulunut pysyvästi urheilumuotona olympialajien joukkoon – ainoana syntyperäisenä aasialaisena urheiluna.

Judo (joustava tie) on professori Jigoro Kanon viime vuosisadan lopulla samuraitten lähitaistelutaidosta ja jiujitsusta kehittämä urheilulaji. Laji levisi nopeasti myös Japanin ulkopuolelle, mutta Suomessa on judoa harrastettu vasta vuodesta -54 lähtien.

Miten judo tuli Suomeen

Suomen syrjäinen sijainti aiheutti sen, että judo tuli Suomeen niinkin myöhään kuin 1954. Ja silloinkin ihan sattumalta. Suomeen nimitetty lähetystösihteeri Sighemi Takami oli kotimaassaan perehtynyt judoon, ja saapuessaan Suomeen hän heti tiedusteli, onko maassamme judotoimintaa.

Koska judo oli täysin vieras laji, alkoi Tagami opettaa sitä pienelle ryhmälle. Ajoittain ryhmässä tapahtui verenvaihtoa, mutta joukossa oli henkilöitä, joiden innokkuus ja sitkeys piti heidät mukana vuodesta toiseen. Tagamin oppilaina olivat mm komisario Väinö Haukka ja hallintoneuvos Torsten Muren.

Harrastajamäärä pysyi aluksi melko pienenä ollen välillä kokonaan lopahtamassakin. Osin syinä olivat organisoidun toiminnan ja opettajien puuttuminen. Muren otti huolekseen organisoida judotoiminnan maassamme. Väinö Haukka taas keskittyi opettamiseen ja judon opiskeluun. Hän otti mm yksityisopetusta lähetystösihteeri Tagamilta.

Murenin toiminnan tuloksena perustettiin Suomen Judoliitto. Aluksi se hoiti suoraa opetustoimintaa, mutta vuonna 63 liiton sääntöjä muutettiin, ja päätehtäväksi tuli toimia judotoimintaa harjoittavien yhteisöjen erikoisliittona.

Silloisen judoliiton henkilöjäsenet erosivat ja jakautuivat kolmeen uuteen seuraan. Nämä olivat Helsingin Judoseura, Meidokan ja Chikara. Tätä ennen oli Turkuun syksyllä 62 perustettu maan ensimmäinen judoseura, Turun Judoseura. Samoihin aikoihin oli Tampereella aloitettu judotoiminta valokuvaaja Seppo Leskisen toimesta.

Mitä judo on

Huolimatta lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden jakamasta judotietoudesta on laji perusolemukseltaan vieläkin outo suurelle yleisölle. Yleisin luulo on rinnastaa judo ja jooga samaan kategoriaan.

Judon luoja, professori Jigoro Kano ei koskaan tarkoittanut, että laji olisi vain sarja temppuja kohti mainetta ja mestaruutta. Hänen mielestään judon piti kehittää ihmistä myös kokonaisuutena, kilpajudon ollessa vain lyhyt hetki ihmisen elämässä. Judon periaatteiden mukaan harrastajien käytöksessä tulee ilmetä samat joustavuudet ja periksi antamiset kuin tekniikkasuorituksissakin.

Tästä juontaa juurensa myös lajin nimi: ju tarkoittaa pehmeyttä, periksiantoa, ja do tietä, taitoa, henkistä prinsiippiä. Kysymyksessä ei siis ole pelkkä mekaaninen taito, jitsu.

Periaatteena Kano tarkoitti, ettei vastustajan työntöä tai vetoa vastusteta päinvastaisella vedolla tai työnnöllä, vaan periksi antamisella heitetäänkin vastustajan oman työntönsä suuntaan. Ei voima ole pahasta, vaan sen tuhlaus, oli Kanon filosofinen ohje.

Jigoro Kano oli syntyperäinen samurai, ja hän perusti judokoulunsa 22-vuotiaana pieneen Kodokanin buddhalaistemppeliin Tokiossa vuonna 1882. Lajin nykyistä järjestelmää kutsutaankin koulun mukaan Kodo-kan-judoksi.

Syksy saapuu – peruskurssit alkavat

Yleistä kaikille peruskursseille on ollut ja on edelleenkin se, että seuran jäseneksi pääsee vain peruskurssien kautta. Tämän vuoksi kaikki Suomen Judoliiton jäsenseurojen ilmoittamat jäsenmäärät koostuvat lähes poikkeuksetta henkilöistä, jotka ovat käyneet peruskurssin ja siten päässeet sisälle lajin hienouksiin ja seuran jäseneksi.

Nummelassa on seuran kahdeksanvuotisen toiminnan aikana järjestetty jo parikymmentä peruskurssia. Aluksi vedettiin peruskursseja muualta Nummelaan siirtyneiden judokoiden voimin, mutta nyt peruskurssit hoidetaan seuran omien kasvattien voimin. Oma aktiivinen harrastaminen ja pätevä valtakunnallinen koulutus on antanut heille valmiuden peruskurssien ja tarvittaessa myös jatkokurssien vetämiseen. Nummelan Judon kaikki kouluttajat ovat suorittaneet liiton peruskouluttajan kurssin ja lähes poikkeuksetta myös muita valmentajakursseja.

Judolle ominaista ovat ohjatut jäsenharjoitukset. Kurinalaisuus onkin harjoituksissa kiinnittänyt monen niitä seuranneen maallikon huomiota. Takaahan tämä kurinalaisuus opetukselle ja edistymiselle hyvän työrauhan.

Mitä judo maksaa

Koska seuroilla kuluu valmentajakoulutukseen ja muuhun toimintaan huomattavia summia rahaa, perivät judoseurat peruskurssista maksun, jonka suuruus riippuu seuran tasosta. Judoliitto antaa vuosittain suosituksensa peruskurssien hinnoista.

Nummelan Judo on pyrkinyt pitämään peruskurssiensa hinnat mahdollisimman alhaisina, ja jopa alle judoliiton suositushinnan. Tällä yritetään varmistaa mahdollisimman monelle halukkaalle pääsy kursseille. Lisäksi on annettu alennuksia saman perheen muille jäsenille. Nummelan Judon tämänvuotisille kursseille ilmoittautumismaksu on 180 markkaa ja muut saman perheen jäsenet maksavat siitä puolet.

Peruskurssin käytyään judon harrastaja maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään jäsenistön yhteisessä kokouksessa. Nummelan Judon jäsenmaksu on ollut koko toiminnan ajan sama eli 80 markkaa yli 15-vuotiailta ja 40 markkaa sitä nuoremmilta.

Nummelan Judolla on tiivis aikataulu koko syksyn. Ennen alkavaa peruskurssia pidetään salilla näytöksiä kaksi kertaa ennen kurssin alkamista. Tiistaina 1.9. klo 19.00 ja torstaina 3.9. klo 19.00. –Haluamme varmistua, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tutustua judoon ja voisivat saapua jompaankumpaan näistä näytöksistä. Peruskurssi alkaa 7.9. klo 18.30. Odotamme salille myös naispuolisia harrastajia, sanoo seuran puheenjohtaja Kaj Lindberg.

Fyysinen kunto ei ole edellytys

Judo on monipuolinen laji, ja sitä voi harrastaa kuntourheiluna tai kovana kilpaurheilulajina. Judon aloittajan ei tarvitse omata mitään erityistä fyysistä kuntoa. Halu oppia ja omaksua judoa riittää. Yleensä jokaisen alkeiskurssilaisen peruskunto nousee kurssin kuluessa ja harjoitukset kovenevat pikkuhiljaa.

Judoharjoitukset ovat monipuolisia ja jokaisen harjoituksen alussa on alkuvoimistelu, jonka tarkoituksena on peruskunnon kohottaminen ja lihasryhmien tasapuolinen kehittäminen. Samalla lihakset ”lämpenevät” ja vältytään tarpeettomilta lihasrevähtymiltä ja tapaturmilta.

Kolmen, neljän kuukauden kuluttua on kurssilaisella mahdollisuus yrittää ensimmäistä oppilasvyötä, joka on keltainen. Keltaisen vyön suoritettuaan on hänellä mahdollisuus anoa seuran jäsenyyttä ja osallistua seuran yleisiin harjoituksiin.

Nummelassa ovat peruskurssilaiset saaneet osallistua seuran yleisiin harjoituksiin jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Heillä on näissäkin harjoituksissa oma ohjelmansa, jota he harjoittelevat.

Valmentajan harkinnan mukaan he voivat osallistua täyspainoiseen harjoitteluun opittuaan judon tärkeimmän asian eli ukemin, oikean kaatumisen. Normaalisti tähän kuluu peruskurssiaika.

Muutakin kuin pelkkää judoa

Nummelan Judo on kahdeksanvuotisen toimintansa aikana järjestänyt jo useita alueleirejä, joille on kokoontunut alueen seuroista suurin määrin judoharrastajia tapaamaan tuttuja ja oppimaan uusia judotekniikoita, joita eivät oman seuran kouluttajatkaan vielä tunne.

Näillä alueleireillä käsitellään paljon muitakin asioita, joita ei omassa seurassa ole tullut vielä esille. Videolaitteiden yleistyessä on mahdollisuus seurata nauhalta ulkomaisia kilpailuja tai harjoituksissa esiintyneitä asioita. Omat suoritukset ovat tarkasteltavissa heti harjoitusten jälkeen ja virheet voi karsia seuraavassa harjoituksessa.

Tällainen alueleiri järjestetään tänäkin vuonna lokakuussa. Nummelan Judossa on jo aloitettu valmistelut leiriohjelman suunnittelulla ja neuvottelemalla mahdollisten vetäjien kanssa opetustavoitteista.

Nummelan Judon puheenjohtaja Kaj Lindberg on luovuttanut peruskurssien vetämisen kouluttamilleen judokoille, mutta on mukana aina kun on aikaa. Hänen mielestään peruskurssimaksuissa ja muissa taloudellisissa asioissa voidaan joustaa, sillä eihän raha saa olla esteenä aloittaessa hyvää harrastusta.


Puheenjohtaja Kaj Lindberg: Olemme löytäneet linjan, jolla porukka pidetään kasassa

Luoteis-Uusimaa, judoliite syksyllä 1987

Koskaan ei Nummelan Judolla ole ollut niin hyvää harrastajamateriaalia kuin nyt, tasainen ja innokas 16-20-vuotiaiden ryhmä jo pitkään yhdessä olleita junioreita. Niin Nummelassa kuin koko Suomen judossa perustusmateriaali on löydettävä nuorisosta, ja uutta verta tarvitaan. Mielestäni olemme valmennuksessa löytäneet linjan, jolla porukka pidetään kasassa.

Näin arvioi Nummelan Judon puheenjohtaja Kaj Lindberg.
- Mutta yhdessä emme ole onnistuneet – nimittäin saamaan nuorten vanhempia mukaan.

Kaj Lindberg on tyytyväinen niin seuran harjoitustiloihin ammatillisen kurssikeskuksen talossa Nummelassa kuin taloudelliseen tilanteeseen.
- Saimme kunnalta tilan ja rakensimme itse sen käyttökuntoon. Matot hankimme pankkivelalla, jonka saimme maksetuksi viidessä vuodessa. Harjoituksia salilla on säännöllisesti kaikkina varsinaisina arki-iltoina ja harjoittelemassa käydään myös viikonloppuisin.

Kilpailut pidetään yleensä koululla, koska harjoitussali on liian pieni.
- Matot raahataan kaikkien seurojen kilpailuissa ympäri maakuntaa, seurat lainaavat niitä toisilleen, kertoo Kaj Lindberg. Leireillä tarvitaan myös laajalti tatamia. Nummelan yläasteelle sitä alueleirillä kehitetään 400 neliötä. Oman harjoitussalin koko on 90 neliötä.
- Juuri näillä leireillä erityisesti tarvitsisimme apua nuorten harrastajien vanhemmilta. Emme tarvitsisi kuin 5-6 isä-äiti-hahmoa mukaan 1-2 kertaa vuodessa. Olemme kai toimineet liian sisäänlämpiävästi...

Seuran viime vuoden toimintakertomuksen mukainen jäsenmäärä on 145 maksanutta, joista miehiä 45, naisia 10, poikia 82 ja tyttöjä 8.

Nuorisotyö ykkönen

Seuran toiminnan ykköstarkoitukseksi Kaj Lindberg nimeää nuorisotyön. Hän painottaa judokasvatuksen molempia puolia: fyysinen sekä henkinen kasvatus judon isän Jigoro Kanon ohjeiden mukaisesti.
- Tässäkin tarvitaan idoleita. Kun judosta kirjoitetaan ja joku menestyy, seuraa ryntäys saleille.

Nuorisotyö ja kilpailutoiminta siis tukevat toisiaan.

Kilpailuista pitäviä ohjataan henkilökohtaisesti

Seuran toiminnan toinen tarkoitus on siis antaa niille, joilla on halua, mahdollisuus menestyä kilpailullisesti.
- Esimerkiksi peruskurssin jatkokurssille – jollainen alkoi kuluneella viikolla – eli oranssikurssille, tehdään kehitysohjelmat jo henkilökohtaisesti. Harjoitusvuoroilla kurssilaiset kehittävät tiettyä perustekniikkaa ja strategiaa, mutta sen lisäksi heidän on kehittyäkseen harjoiteltava voimanhankintaa.

Vetäjät on koulutettu hyvin ja periaatteessa innokkaiden eteenpäin halujen on mahdollisuus saada ohjausta seitsemänä päivänä viikossa.

Kaj Lindberg kertoo, että uudesta salille tulijasta näkee nopeasti, kenellä on taipumuksia judoon. Toisaalta on sellaisia, joilla alku tuntuu mahdottomalta, mutta harjoittelun myötä oppilas yhtäkkiä onkin kypsä nopeaan etenemiseen.
- Kilpailijatyypeistä ei koskaan tule työmyyriä seuraan – he tarvitsevat palvelua. Eri ihmiset tekevät myyräntyön. Ja on selvää, että niitä, joilla on mahdollisuus, kyvyt ja motivaatio kilpailemiseen, on tuettava.

Tässä mielessä Lindberg hieman säälittelee Nummelan Judon työmyyriä, valmentajia. Muutamilla heistä on omiakin menestymistavoitteita, joten aikaa salilla kuluu paljon.

Se musta vyö!

Kaj Lindberg toivoo, että Nummelan Judo pystyisi pikkuhiljaa kipuamaan myös kilpailulliseen menestykseen, saisi nykyisistä nuoristaan jatkuvuutta täysi-ikäisissä.
- Toivottavasti syysleirillä suoritetaan pari ruskeaa vyötä..

- Itse asiassa parikin vuotta judoa harrastaneilla pitäisi olla mielessään vaikkapa salainen ajatus: se musta vö pitäisi saada, vinkkaa Kaj.
- Meillä Nummelan Judossa on vielä jääty enimmäkseen oranssi-vihreä –tasolle. Toisaalta ne, jotka ovat sinisen vyön saaneet, ovat edelleen seuran toiminnassa mukana ja menestyneet mukavasti kilpailuissa.

Suomen Judoliiton seuraluokituksessa Nummelan Judo oli viime vuonna 28:s. Seuroja on lähes 100.

Katso Judon periaatteet.


Puheenjohtaja Nummelassa – tilintarkastaja maailmanliitossa

Luoteis-Uusimaa 1987

Kun Kaj Lindberg (49) vuonna 77 muutti Nummelaan, hän löysi muutamia muita tänne muuttaneita judokoita ja perusti heidän kanssaan vuonna 78 Nummelan Judon. Hän oli itse silloin harrastanut 15 vuotta judoa, siitä 5-6 vuotta kansainvälisellä tasolla, ja istui Suomen Judoliiton hallituksessa 1972-75 puheenjohtajana. Vuonna 62 hän oli perustamassa jo judoseuraa Turkuun.

Paria välivuotta lukuun ottamatta Kaj on vetänyt Nummelan Judoa puheenjohtajana.

Kansainväliset judoon liittyvät tehtävät vievät hänet vuodessa noin 50 päiväksi ulkomaille. Hän on Euroopan liiton hallituksen jäsen, tuomarikouluttaja ja tuomarivalvoja. Suomessa hän on ainoa kansainvälisen A-luokan tuomari.

Miljoonia suurpiirteisesti

Kaikkein värikkäimpiin tilanteisiin hän on kuitenkin joutunut judon maailmanliiton tilintarkastajana.
- Kun toinen nelivuotiskausi kahden vuoden kuluttua on lopussa, lopetan. Miljoonia markkoja siellä pyöritetään, eikä suinkaan sellaisella tarkkuudella mihin Suomessa on totuttu vaan tuollaisella kassanhoitajatyylillä, etelämaalaisella suurpiirteisyydellä. Kun tilintarkastajat ovat kaikista viidestä maanosasta, niin eurooppalainen siellä jää tarkkuusvaatimuksineen vähemmistöön, naurahtaa Kaj Lindberg. –Afrikkalainen ei yleensä ole paikalla, aasialainen ei tiedä, eteläamerikkalainen suojelee taloudenhoitajaa, amerikkalaisella on omia etupyrkimuksiään...
- Ja kaiken päälle vielä ihmetellään, miten alempiarvoinen vyö voi ylempiarvoiselta vaatiakaan...

Kaj Lindberg on Vuoden 89 MM-kisojen komiteassa myös mukana. Suomi pyrkii silloin kisaisännäksi kilpailijoinaan Jugoslavia ja Unkari.
- Meillä on hyvä mahdollisuudet, ellei nyt sitten jotakin poliittisia vetoja ilmaannu. Suomessahan on järjestetty aiemmin vuonna 82 opiskelijoiden judo-MM sekä 70-luvulla EM-kisat.


Nummelan Judon kurssille 40, junioreille alkamassa oma

Luoteis-Uusimaa 20.-21.9.1987

Nummelan Judon järjestämä syksyn peruskurssi alkoi 7.9. Mukaan lähti noin 40 asiasta innostunutta.

Nyt on alkamassa peruskurssi myös junioreille eli 8-13-vuotiaille. Ilmoittautua voi ensi maanantaina (21.9.) judosalilla kello 17 alkaen. Sali löytyy ammattikurssikeskuksen talosta.

Harjoituksia järjestetään aluksi kerran viikossa joko perjantai-iltaisin tai lauantaina aamupäivisin. Ajankohdasta sovitaan tarkemmin ilmoittautumisten yhteydessä. Äidin ja isän läsnäolo olisi tällöin paikallaan.

Harjoitukset kestävät tunnin kerrallaan. Kurssin hinta on 180 markkaa. Puvut maksavat 155 markasta alkaen.

Tiedustella voi lisää kurssista Hanskilta tai Merjalta, puh. 22120 klo 16.30-17.30.


B-junioreiden SM-judo: Harri kolmas, Matti viides

Luoteis-Uusimaa 24.-25.9.1987

Nummelan Judon omat kasvatit Harri Jääskeläinen ja Matti Virolainen menestyivät hyvin B-junioreiden SM-kilpailuissa Heinävedellä lauantaina. Harri sai 50 kilon sarjassa pronssia ja Matti oli 78 kilon sarjassa viides.

Harri Jääskeläinen ylti jo hopeaan toissa vuonna, mutta kilpailun iän myötä koventuessa pronssia on pidettävä aivan yhtä hyvänä saavutuksena. Matti puolestaan on aloittanut kilpailemisenkin vasta viime vuonna.

Muita kilpailijoita Nummelasta ei tänä vuonna ollut, mutta ensi vuoden tavoite on saada mukaan viisi B-junioria omista kasvateista.

B-junioreissa on alin vyöraja vihreä, mutta suurin osa kilpailijoista on sinisen vyön saavuttaneita. Harrilla on sininen 2.kyu. Matilla vasta vihreä 3.kyu. Harri on harrastanut judoa viisi vuotta, Matti neljä.

Harri aikoo nyt keskittyä perustekniikan hiomiseen ja vaihtaa painoluokkaan 55 kiloa. Molemmilla pojilla on tänä syksynä vielä edessä merkittäviä kilpailuja.

Harri voitti ensimmäisessä neliminuuttisessaan Jean Nymanin 7-0 (heitto) mutta hävisi sitten Antti Rengolle 0-3. Renko olikin toinen finalisti. Pronssiottelussa Harri voitti Mika Lahtisen 5-0 halliten ottelua koko ajan.

Matti hävisi ensimmäisessä ottelussaan Jarkko Henttoselle, toiselle finalistille, 0-5. Keräilyotteluissa Matti voitti Kristian Ahlgrenin 10-0 (lukko jujigatame) ja Sami Saukkoniemen 7-0. (Kummallakin yukon eli 5 pisteen suoritus heitolla, Sami sai keikokun eli 7 p mutta varoituksen passiivisesta asenteesta, kun käveli jatkuvasti ulos ottelualueelta).

Pronssiottelussa Matti hävisi Antero Lipsaselle 0-10 (Lipsanen lukko juji-gatame).


Harri Jääskeläinen otti pronssia judon SM-kisoissa

Länsi-Uusimaa 2.10.1987

Nummelan Judon Harri Jääskeläinen otteli pronssia 50-kiloisissa judon B-nuorten SM-kisoissa Heinävedellä. Harri, 16, on Suomen Judoliiton edustusvalmennettava. Viime vuonna hän voitti SM-hopeaa.

B-nuorten SM-kilpailuihin osallistui kaikkiaan 140 judokaa. Jääskeläisen lisäksi Nummelan Judosta oli mukana Matti Virolainen 78 kilon sarjassa. Virolainen sijoittui ensimmäisissä SM-kisoissaan viidenneksi. Matti on aloittanut judon vasta kaksi vuotta sitten ja omaa tällä hetkellä vihreän vyön.

Sinisen vyön omaava Jääskeläinen voitti ensin Meido-Kanin Jean Nymanin 7-0. Seuraavassa ottelussa Jigotain Antti Renko kukisti Harrin 3-0. Pronssiottelussa nummelalainen voitti Jämsän Yoshin Mika Lahtisen 5-0.

Matti Virolainen hävisi ensimmäisen ottelunsa Hollolan Holjutain Jarkko Henttoselle 5-0. Jatkossa Virolainen voitti Helsingin Meido-Kanin Kristian Ahlgrenin 10-0. Ottelu Hyvinkään Shudokania vastaan päättyi tasapisteisiin. Virolainen voitti ottelun, koska Saukonniemellä oli varoitus. Pronssiottelussa nummelalainen hävisi Helsingin Shikaran Antero Lipsaselle juji-gatamella.


Judoleiri Nummelaan

Luoteis-Uusimaa 11.-12.10.1987

Etelä-Suomen judokat leiriytyvät Nummelan yläastelle viikonloppuna, 17.-18. lokakuuta. Nummelan Judon järjestämälle leirille on tulossa judonharrastajia ympäri Etelä-Suomea, ainakin 27 judoseurasta.

Tatamit kaikuvat yläasteella, sillä leirin ohjelmaan kuuluu runsain mitoin harjoittelua, erikseen junioreille ja senioreille. Leirillä on mahdollisuus saada tuomarikoulutusta, jota antaa Ari Grönholm.

Leirin ohjelman kuuluu myös Kime-no-kataa, vetäjinä Kaj Lindberg ja Jaakko Hannula. Sunnuntaina graduoidaan uusia 1.kyuita. Graduoijana toimii Sandy Nyman.

Etelä-Suomen judoseurojen alueparlamentti kokoontuu leirillä sunnuntaina. Jokaiselta alueelta on oma edustajansa mukana parlamentissa.


Alueleirillä harjoitteli 140

Nummelan Judolle neljä ruskeaa vyötä

Luoteis-Uusimaa 20.-21.10.1987

Nummelan Judon Hannu Tenhunen, Esa Peltola, Hannu Juselius ja Ari Reunanen saavuttivat ruskean vyön viikonloppuna Nummelan yläasteella pidetyn alueleirin yhteydessä järjestetyssä vyökokeessa. He ovat harrastaneet judoa 8-9 vuotta.

Alueleirille osallistui kaikkiaan 140 judokaa eri puolilta Etelä-Suomea kymmenestä eri seurasta. Suurin osa leirille osallistujista oli alle 15-vuotiaita. Leirin yhteydessä pidetyssä alueparlamentissa pohdittiinkin, miten vanhempia harrastajia saataisiin aktiivisemmiksi.

Ruskean vyön viikonlopun alueleirillä saavuttaneet Hannu Tenhunen ja Esa Peltola osallistuivat aikoinaan Nummelan Judon ensimmäiselle peruskurssille. He ovat ainoita tältä kurssilta, jotka ovat yltäneet näin pitkälle. Aikaisemmin Nummelan Judon riveissä ei ollut ruskean vyön saavuttaneita judokoita.

Tenhunen ja Peltola ovat toimineet seurassaan aktiivisesti mm oppilaskurssien vetäjinä. Ruskean vyön suorittamisen edellytyksenä on joko aktiivinen ja menestyksellinen kilpailu- tai seuratoiminta.

Hannu Juselius on aloittanut harrastuksensa Lohjalla, Ari Reunanen Uudessakaupungissa. He ovat hankkineet edellytyksensä ruskean vyön suorittamiseen kilpailuissa.

Nyt ruskean vyön suorittaneiden judokoiden seuraava etappi on musta vyö. Nummelan Judon puheenjohtajan Kaj Lindberg, joka on harrastanut judoa 25 vuotta, on seuran ainoa mustan vyön haltija. Hänellä on 2.danin musta vyö.

Leirillä keskityttiin tekniikkaan

Kahden päivän alueleirille Nummelaan oli saatu paljon vetäjiä. Leirin tavoitteena oli antaa osallistujille virikkeitä uusien tekniikoiden harjoitteluun.
- Harjoitukset olivat erittäin tekniikkapitoisia ja kutakin tekniikkaa opetti eri vetäjä. Kovin yksilöllisesti harjoituksissa ei voitu osallistujia ohjata, sillä kussakin harjoitusryhmässä oli 30-40 judokaa, kertoo Nummelan Judon pääsihteeri Merja Leppävuori.

- Judo on lisäksi niin vaativat laji, että uutta tekniikkaa ei opi kahdessa päivässä. Tarkoituksena oli, että osallistujat saavat virikkeitä ja jatkavat harjoittelua kotisaleillaan.

Alueleiri oli kolmas Nummelan Judon järjestämä. Nummelassa leirejä on järjestetty joka toinen vuosi. Harjoittelu leirillä tapahtui kolmessa eri tasoryhmässä.

Leiriläisillä oli mahdollisuus oppia uusia asioita myös videolta, jolta näytettiin nauhoja kansainvälisistä arvokilpailuista. Ohjelmaan kuului lisäksi lenkkeilyä ja uintia.

Nummelan Judon jäseniä Nummelan yläasteella järjestetylle leirille osallistui noin 50. Judo on Vihdissä erittäin suosittua. Nappuloiden syksyn peruskurssille on tullut 60 ja junioreiden peruskurssille 30 osallistujaa.

Senioreita aktivoitava

Alueleirin yhteydessä pidetyssä alueparlamentissa pohdittiin pitkään, miten vanhempia ja ylemmän vyön saavuttaneita judon harrastajia saataisiin osallistumaan aktiivisemmin leireille. Nyt suurin osa leirin osanottajista oli nappula- ja juniori-ikäisiä.

Eräänä mahdollisuutena esitettiin, että nykyisin seuroissa tapahtuva graduointi eli taitojen osoitus sinisen vyön saamiseksi siirrettäisiin pidettäväksi alueleirien yhteyteen.
- Tämän arveltiin myös lisäävän vyön arvostusta, Leppävuori kertoo.

Lisäksi alueparlamentissa pohdiskeltiin alueen mahdollisuuksia tukea nuoria ja lupaavia judokoita. Eräänä mahdollisuutena esitettiin, että alueleiristä kehitetään myös alueen valmennustapahtumia, joihin kutsutaan ja kustannetaan alueen lahjakkaimpia nuoria. Näin lupaavia nuoria tuetaan ennen kuin he tulevat riittävän ikäisiksi ja taitaviksi pääsemään liiton valmennusrenkaaseen.

Ensi vuonna alueparlamentti päätti järjestää tämän vuotiseen tapaan viisi alueleiriä.


Vanhat judokat mukana

Judon alueleiri viritti uudet linjat

Vihdin-Uutiset 21.10.1987

Nummelan yläasteen liikuntasali oli lauantaina jaettu kolmeen osaan ja jokaisesta osasta kuului tasainen mätke: Judon harrastajien Etelä-Suomen alueleiri oli alkanut.

Nummelaan saapui runsaat 130 judon harrastajaa. Kaksipäiväisen leirin aikana nappulat, juniorit ja seniorit ja tuomarit saivat koulutusta ja sunnuntaina istui judon alueparlamentti. Alueparlamentti ei ollut perinteinen puolen tunnin pituinen rutiini, vaan nyt asioista keskusteltiin 12 seuran voimin tuntitolkulla.

Paras alueleiri

Tällä Etelä-Suomen vuoden viimeisellä alueleirillä oli judon harrastajia Hangosta Lahteen ja Porvoosta Helsinkiin. Runsain edustus oli Meidokanilla ja Nummelan Judolla.

Järjestäjäseuran Nummelan Judon puheenjohtaja Kaj Lindberg on erittäin tyytyväinen alueleirin tuloksiin. Mukaan oli saatu vanhoja harrastajia ja ohjelmassa oli myös vanhempien judokoiden kata-harjoittelua.
- Tämä oli saadun palautteen mukaan paras alueleiri. Tämä ei ollut kaikkien aikojen suurin leiri, mutta järjestelyt pelasivat ja Nummelan yläasteen tilat olivat meille järjestäjille suuri etu, kertoo puheenjohtaja Kaj Lindberg.

Leirille oli saatu herätettyä mukaan kolme veteraania. Simo Akrenius on olympiaedustaja, Asko Virolainen judon pedagogi ja Erkki Nupponen puolestaan on Suomen mestari ja Pohjoismaiden mestari.
- He kaikki olivat nyt mukana vetämässä leiriä ja tuntuivat olevan tästä mielissään, Lindberg kertoo.

Tatamia oli yläasteen saliin levitetty 400 neliötä.

Sunnuntaisessa aluegraduoinnissa oli mukana neljä Nummelan Judon jäsentä. He kaikki läpäisivät ruskean vyön kokeen.

Neljä kataa esiteltiin

Aikaisemmista alueleireistä poiketen Nummelan leirille oli saatu mukaan mukavasti vanhempia judokoita. Heille oli tarjolla kata-harjoittelua eli tekniikkaharjoittelua.

Leirillä esiteltiin ensimmäisen kerran neljä kataa. –Yleisö näki nyt laidasta laitaan muun muassa pystyheitot, mattotilanteet ja itsepuolustuksen, kertoo Kaj Lindberg.

Hänen mielestään juuri vanhempien judokoiden mukaan saanti leiritoimintaan on yksi suurimmista haasteista. –Tällä alueella näitä harrastajia on ainakin 10 000.

Alueparlamentissa valittiin Etelä-Suomen uudeksi aluevalmentajaksi Arttu Laitinen. Hän on samalla nuorisovalmentaja. C-lajikouluttaja on Staffan Lindgren ja aluegraduoinnista vastaa Sandy Nyman.

Nummelan Judo pian kymmenvuotias
Nummelan Judo täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Seuralla on ollut alusta alkaen hyvät tilat Vihdin ammatillisen kurssikeskuksen kiinteistössä.

Seura elää nyt voimallisinta aikaansa sillä harrastajamateriaali on parempi kuin kuskaan.

Nummelan Judon puheenjohtaja on harrastanut lajia 60-luvun alusta lähtien. Kaj Lindberg on mukana myös judon kansainvälisessä toiminnassa. Hän on Euroopan liiton hallituksen jäsen, tuomarikouluttaja ja tuomarivalvoja.

Suomen judoliiton seuraluokituksessa Nummelan Judo oli viime vuonna 28:nnella sijalla. Seuroja on satakunta.


Judonuorten tavoitteita toteutuu - Turusta kolme kultaa ja hopea

Luoteis-Uusimaa 19.-20.11.1987
 
Tavoitteet toteutuivat ja ylittyivätkin Nummelan Judon joukkueella Turun kansallisissa marraskuun kilpailuissa, jotka ovat nuorten judokojen päätapahtumia vuodessa. Olympiavalmennusrenkaaseen kuuluvat Katja Grahn ja Mirka Mäkinen ottivat 55 kilon sarjassa kaksoisvoiton, minkä lisäksi uusi lupaus Taija Vesa sai hopeaa 60 kilon sarjassa. Kilpailemaan ilman suuria odotuksia ryhtynyt Jorma Barck 85-kiloisissa voitti myös kultaa.

Turussa järjestetään vuosittain kolmen alimman vyön harrastajien eli 6-4 kuy:n kisat.

Jorma Barck voitti kaikki vastustajansa ipponilla (10-0).

Saman teki Katja Grahn, ja ainoastaan parhaalle kaverilleen ja harjoituskumppanilleen Katjalle hävisi Mirka Mäkinen.

Taija Vesa hävisi vasta loppuottelussa Raision Ryhdin Outi Aatsingille.

Nummelan Judon joukkueen valmentaja Hannu Tenhunen kertoo, että Turussa ollut joukkue on harjoitellut ahkerasti aluksi päätähtäyksenään tämä kilpailu, mutta myös koko tulevaisuus. Kuten Katjan ja Mirkan elokuinen haastattelu kertoi, judossa ei tuloksia koskaan saa ilman pitkäjänteisyyttä, säännöllistä ja raskasta harjoittelua.

Lindbergille kultainen ansiomitali judoliitolta

Suomen Judoliitto on myöntänyt Nummelan Judon perustajajäsenelle Kaj Lindbergille kultaisen ansiomitalin. Myönnetty ansiomitali on Suomen Judoliiton korkein huomionosoitus pitkään judon hyväksi työtä tehneille henkilöille.

Kaj Lindbergille on 25-vuotisen judouran aikana kertynyt huomattava määrä kunniatehtäviä ja –saavutuksia judon parissa.

Hän on Nummelan Judon perustajajäsen, nykyinen puheenjohtaja. Suomen Judoliiton tuomarivaliokunnan jäsen, European Judo Unionin hallituksen jäsen, vararahastonhoitaja, tuomaritutkintokomitean jäsen ja kansainvälisten kilpailujen tarkkailija sekä International Judo Federationin tilintarkastaja, finanssikomitean jäsen ja kansainvälinen A-tuomari.

Aikaisemmin Kaj Lindbergille on myönnetty SVUL:n hopeinen ansiomerkki sekä opetusministeriön myöntämä ansioristi.


Kaj Lindbergillä 25-vuotinen judoura

Luoteis-Uusimaa 13.-14.12.1987, Mari Ahola

Kaj Lindbergiä voi hyvällä syyllä sanoa Suomen judon yhdeksi suurimmista uranuurtajista. Hän on ollut mukana perustamassa komea judoseuraa Suomeen.
- Olin mukana perustamassa Suomen ensimmäistä judoseuraa Turkuun vuonna 62.
- Olin työssä Turussa, Askossa, kun työkaveri alkoi puhua minua mukaan perustettavaan judosalaseuraan. Hän sanoi silloin, että jos nyt tulet mukaan, et saa lopettaa. Minä otin sen hyvin vakavasti, ja olen mukana vieläkin, hän nauraa.

Mennessään mukaan judotoimintaan Kaj Lindberg oli 25-vuotias.

Muut mukaan tulijat olivat nuorempia, ja minä vanhempana olin fyysisesti kehittyneempi. Pärjäsin heti hyvin, ja sain aivan laillisesti rökittää pienempiä.

Toinen dan-vyö

Nyttemmin Kaj Lindbergin judoharrastus painottuu enemmän tuomari-, koulutus ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Hänellä on kuitenkin mustista vöistä toinen dan.
- En ole kovasti kiinnittänyt sille puolelle huomiota. Tämä toinen dan riittää, että pystyn hoitamaan ne kansainväliset tehtävät, joita minulla on.

Judoharrastus aiheuttaa Kaj Lindbergille 50 matkapäivää vuodessa.

Veneilyä, postimerkkejä, tanssimusiikkia...

Judon lisäksi Kaj Lindbergin elämään mahtuu muitakin harrastuksia.
- Säännöllisesti olen veneillyt jo yi 20 vuotta. Matka Särkisaloon taittuu puolessatoista tunnissa. Siellä odottaa oma 8,5 metrinen vene.
- Meri kutsuu, kun sen äärellä on kasvanut. Pienenä poikana, kun isä oli paljon matkoilla, kävin sedän kanssa kalassa soutuveneellä. Setäni oli sellainen 110-kiloinen ja minä sain aina soutaa, Kaj Lindberg muistelee.
- Minulla on vuodesta 57 lähtien melko täydellinen kokoelma suomalaisia postimerkkejä. Postimerkkeily on eräänlainen sijoitusmuoto. Olenkin ajatellut siirtää aikoinaan kokoelman jollekin kolmesta lapsestani. Kuka nyt sitten osoittaa kiinnostusta.
- Nykyään aika ei enää riitä kokoelman hoitoon. Minulla on tuttu, joka sairastuttuaan ei ole enää työelämässä ja hoitaa ajankulukseen neljän keräilijän postimerkkejä. Hänellä itsellään on ainakin puolen miljoonan markan postimerkkikokoelma.

Nuorempana Kaj Lindberg soitti rumpuja tanssimusiikkiorkesterissa, 2-3 keikkaa viikossa.

Omia lapsia ei välttämättä mukaan judoon

Kaj Lindbergin jälkikasvullakin on ollut judokautensa, mutta 28- ja 24-vuotiaat pojat ovat jo lopettaneet.
- Nykyiseen perheeseeni kuuluva 7-vuotias Henrik aloittaa ja lopettaa. Mitään painostusta ei ehdottomasti ole, eikä judoa tuossa iässä vielä tarvitse ottaakaan vakavasti, sanoo isä.

50-vuotta ma 14.12.

Kaj Lindberg syntyi 14.12.1937 Särkisalossa, Kemiön saaristossa. Merkonomi Kaj Lindberg toimii myyntijohtajana norjalaisten omistamassa Tensare Oy:ssä, joka myy maan raudoittamiseen tarkoitettuja geo-tekstiilejä ja verkkoja.

Kaj Lindberg on yksi Nummelan Judon perustajajäsenistä sekä sen monivuotinen puheenjohtaja. Hän on Suomen Judoliiton tuomarivaliokunnan jäsen, Euroopan Judo Unionin hallituksen jäsen, vararahastonhoitaja, tuomarikomitean jäsen, kansainvälisten kilpailujen tarkkailija, International Judo Federationin tilintarkastaja, finanssikomitean jäsen ja ainut suomalainen kansainvälinen A-tason tuomari. Hän on ainut suomalainen, joka on kohonnut kansainvälisen Judoliiton tehtäviin. Hän toimi aikaisemmin myös Pohjoismaisen judoliiton sihteerinä.

Marraskuussa Kaj Lindberg sai Suomen Judoliiton kultaisen ansiomerkin. Aikaisemmin hänelle on myönnetty SVUL:n hopeinen ansiomerkki sekä opetusministeriön myöntämä hopeinen ansioristi.

Kaj Lindberg asuu avovaimonsa, korjausompelija Ella Vuoriheimon kanssa Hiidenrannassa. Perheeseen kuuluu myös 7-vuotias Henrik. Kaj Lindberg perheineen on asunut Nummelassa kymmenen vuotta.